Häntä pidetään Norjan esteratsastuksen lahjakkuutena, mutta hän itse ei täysin allekirjoita tätä määritelmää. Ehkä sana “lahjakkuus” tuntuu oudolta, kun tiedät, mitä tavoitteiden saavuttamiseen oikeasti tarvitaan. Pål on saavuttanut vaikuttavia sijoituksia esteratsastuksen maailmancupissa, Nations Cupissa ja 5* Grand Prix -luokissa kovalla työllä ja laserintarkalla keskittymisellä. Näitä oppeja hän nyt hyödyntää omassa yrityksessään Norjassa. Olemme varmoja, että uutta tiimiratsastajaamme Pål Flamia odottaa tulevaisuudessa vielä useita menestyksiä!

Tietoja Pålista

• Nimi: Pål Flam
• Ikä: 28 vuotta (syntynyt 24.toukokuu 1995) 
• Asuinpaikka: Oslo, Norja 🇳🇴
• Ammatti: esteratsastaja
• Instagram: @paalflammen

Soittaessamme Pålille haastattelua varten hän on juuri valmistautumassa kilpailukauteen Espanjassa, jonne hän lähtee muutaman päivän päästä. Hän aikoo viettää siellä kuusi viikkoa. Logististen asioiden lisäksi Pålin valmistautumiseen kuuluu niin sanottu henkinen tarkastuslista.

”Valmistaudun kilpailuihin visualisoimalla. Visualisoin mielessäni, miltä radan ratsastaminen tuntuu, millainen rytmi minulla on ja miltä kilpaileminen tuntuu. Teen tämän visualisoinnin ajaessani tai vain kotona sohvalla istuen. Itse asiassa minusta tuntuu helpottavalta, että minulla on tällainen henkinen tarkastuslista, jota käyn läpi aina uudelleen. Sen ansiosta tunnen itseni henkisesti valmiiksi, kun astun kilpailuareenalle. Aivoni toimivat hyvin systemaattisesti ratsastaessa. Pyrin tekemään mahdollisimman vähän muutoksia hevosille ennen kilpailua. Tietysti haluan niiden tekevän isompia hyppyjä, jos olemme menossa esimerkiksi maailmancupin kilpailuun. Mutta ennen pienempiä kisoja, hyppään tavallisesti radan varmistaakseni, että saan etäisyydet oikein ja että rytmi on oikea. Kauden aikana hyppään radan noin 1–2 kertaa viikossa.”

Pålin kuvaillessa itseään kaksi asiaa nousee esiin: järjestys on kaiken avain puhuttaessa hevosista, mutta tallin ulkopuolella hänen elämäntapansa on vähemmän organisoitua. Onneksi hänellä on joku, joka auttaa häntä pitämään järjestystä myös arjessa. Nimittäin hänen tyttöystävänsä ja nyttemmin kihlattunsa Anette Ringnes, jonka kanssa hän asuu Oslossa. 

”Minun on vaikea kuvailla itseäni, mutta onneksi Anette auttoi vähän. Hän kuvailee minua sanoilla kunnianhimoinen, helläsydäminen, vastuuntuntoinen, hauska, omistautunut ja ahkera. Ne ovat todella kauniita sanoja! Mutta lisäisin kyllä, että minua voidaan pitää myös hieman hajamielisenä, hehheh. Unohtelen asioita toisinaan. Esimerkiksi kelloni ja puhelimeni katoavat mystisesti lähes joka päivä ja vaatekaappini on kuin pommin jäljiltä. Tajusit varmaan. Onneksi saan apua Anettelta. Me olemme hyvä tiimi yhdessä. Saatan myös vaikuttaa hajamieliseltä, koska ajattelen jatkuvasti hevosia ja sitä, mitä voisin parantaa ratsastuksessani. Sen sijaan hevosten kanssa olen hyvin järjestelmällinen.”

Millainen on sinun tavallinen päiväsi?

• Herään noin klo 7:00, astun autoon klo 7:45 ja ajan tallille. Saavuttuani varmistan, että hevosilla ja tallilla on kaikki kunnossa. Apunani on myös hyvin taitavia tallinhoitajia, jotka pitävät kaikki asiat hallinnassa.
• Sen jälkeen aloitan ratsastamisen ja ratsastan 5–9 hevosella. Joinain päivinä myös esittelen hevosia.
• Tallin jälkeen pyrin käyttämään aikaa muihin asioihin, jottei elämä olisi 24/7 hevosia. Koska olen varttunut maalla, osaan arvostaa asumista Oslossa. Ja sitä, että voin vain vaihtaa ylleni tavalliset vaatteet ja mennä syömään ravintolaan.

Haastattelun aikana käy selväksi, että Pål kiinnostui urheilusta jo varhain. Mutta oliko myös selvää, että hän keskittyisi hevosiin ja esteratsastukseen? Se ei ollut lainkaan selvää. Lapsuudessaan Pål menestyi pitkän matkan juoksussa ja käytti paljon aikaa jalkapallon ja käsipallon pelaamiseen. Lopulta kasvaminen hevostilalla (ja joukko poneja) sai hänet toisiin ajatuksiin. 14-vuoden iässä hän päätti panostaa täysillä esteratsastukseen.

”Koska vartuin hevostilalla, hevoset olivat luonnollinen osa elämääni. Uskon, että se oli tärkeää myös vanhemmilleni. Toisinaan en erityisemmin olisi halunnut viettää aikaa tallilla, vaan olisin mieluummin pelannut jalkapalloa – mutta minun oli opeteltava hoitamaan hevosia. Taloudellisista syistä vanhempani ostivat minulle ponin, jolla voin kilpailla ja harjoitella, ja lopulta poneja tuli lisää. Muistan, että poneja oli aina kaksi kerralla juoksutettavana ja sitten sain hypätä selkään ja ratsastaa. Viikonloppuisin saatoimme mennä kisoihin 5–7 ponin kanssa. Ollessani noin 14-vuotias muistan, kuinka päätin panostaa täysillä ratsastukseen. Päätöksen tehtyäni lopetin osan muista lajeista. Se oli se hetki, josta urani alkoi.”

18-vuotiaani Pål alkoi ratsastaa Larkinilla. Hevosella, jota hän kuvailee melko vaikeaksi ja erityiseksi – mutta äärettömän potentiaaliseksi. Siitä huolimatta, että he saavuttivat vaikuttavat sijoitukset sekä maailmacupissa että Nations Cupissa, Pål on hyvin itsekriittinen tarkastellessaan omaa suoritustaan satulassa. Tästä ärsytyksestä on tullut hänen polttoaineensa lajissa: se saa hänet ponnistelemaan, jotta hänestä tulisi niin hyväksi ratsastaja kuin mahdollista. 

”Aluksi siitä piti tulla kouluratsastushevonen. Sen laukka oli huono ja se oli kamala ratsastettava. Mutta se oli erittäin älykäs ja sen ulottuvuus oli mieletön –se kykeni hyppäämään todella korkealle. Se vei minut suuriin kilpailuihin 20-vuotiaana, mutta jos olen aivan rehellinen, minusta tuntui, ettei minun ratsastukseni ollut sillä tasolla. En ollut tarpeeksi hyvä, ja se ärsytti minua. Saatoin tehdä virheitä, joita hevonen ei ollut ansainnut ja minun haaveeni oli ratsastaa niin hyvin kuin mahdollista – ei ratsastaa maailmancupissa.”

Vuonna 2018 Pål muutti Alankomaihin, jossa hän asui neljän vuoden ajan omien sanojensa mukaan ”lajin sydämessä”. Huolimatta hienoista hevosista, kisoista ja kokemuksista, jotka opettivat hänelle paljon itse lajista, hän silti tunsi, että hänen ratsastuksestaan puuttui jotain. Hän päätti muuttaa takaisin Norjaan ja perustaa oman yrityksen. Tästä päätöksestä tuli jonkinlainen käännekohta Pålin uralla, joka lopulta sai kaikki palaset loksahtamaan paikoilleen.  

”Perustin oman yritykseni ja saatoin pitää ne asiat, joita pidin hyödyllisinä, ja laittaa sivuun ne, joita en tarvinnut. Tuntui, että kykenin keskittymään asioihin, joissa halusin kehittyä. Sitten tajusin, että ratsastukseni oli parantunut. Nyt olen saavuttanut pisteen, jossa voin astua kilpailuareenalle ja ratsastaa todella hyvin. Minulle oli ratkaisevan tärkeää voida käydä läpi tiedot ja kaikki oppimani asiat, ja tehdä niistä omiani. Siitä tuli minun käännekohtani.”

Pålilla on useita roolimalleja esteratsastuksessa, mutta häntä inspiroivat erityisesti ratsastajat, jotka erottuvat hyvillä hevosenkäsittelytaidoillaan.

”Useat ratsastajat ovat äärimmäisen taitavia, mutta jotkut erottuvat edukseen, kun puhutaan hevostaidoista ja kaikesta siihen liittyvästä. Viime vuosina olen seurannut tarkasti ratsastajia, kuten Julien Épaillard, Peder Fredricson ja Henrik von Eckermann. Minusta on innoittavaa nähdä, kuinka he saavat hevosen hyppäämään, kuinka nopeasti he ratsastavat ja samaan aikaan pitävät hevosen positiivisena ja valppaana. Minua kiehtoo tämä kokonaisuus, koko paketti.”

Vaikutat vahvasti motivoituneelta ihmiseltä. Kuinka olet käsitellyt takaiskuja urallasi?

”Tavoitteeni ei ole koskaan ollut olla maailmanrankin numero yksi – mutta olen aina halunnut kyetä ratsastamaan kuin maailman ykkönen. Minusta on se on tervettä, kun otetaan huomioon, että lajimme on hyvin erityinen. Siinä on kyse suurista rahoista, ja se on vaikeaa. Minua on aina motivoinut pyrkimys kehittyä parhaaksi mahdolliseksi ratsastajaksi, ja uskon, että se on auttanut minua selviytymään vaikeistakin jaksoista. En ole niinkään tuloskeskeinen, vaan paremminkin mietin, mitä voisin tehdä paremmin. Minun oma ratsastamiseni on aina keskittynyt siihen, kuinka voin tehdä radan hyppäämisestä mahdollisimman helppoa hevoselle. Se on ollut minun ohjenuorani.”

”Haluan voittaa, koska olen paras ratsastaja – se on tavoitteeni.”

Sen jälkeen kun Pål löysi tavan kehittää ratsastustaan, hän on alkanut visualisoida pitkän tähtäimen tavoitettaan lajin parissa.

”Viime aikoina olen alkanut tuntea, että olen päässyt ratsastuksessani haluamaani pisteeseen. Haluan saavuttaa tasaisesti tuloksia suurimmissa luokissa ja olla osa maailman eliittiä. En halua voittaa, koska minulla on paras hevonen, haluan voittaa, koska olen paras ratsastaja – se on tavoitteeni.”

”Yhteistyön aloittaminen Maya Delorezin kanssa on jännittävää. Kokeilemani vaatteet näyttävät todella hyviltä ja laadukkailta. Maya Delorezin kanssa työskentely on upeaa, sillä koko tiimi on todella motivoitunut. He eivät tyydy toiseksi parhaaseen. Olen kiitollinen saadessani työskennellä sellaisen tiimin kanssa.” 

Mitkä ovat suosikkituotteesi mallistosta? 

Cargo ja Sport Breeches -ratsastushousut ilman muuta, ne ovat ehdottomat suosikkini. Ne ovat erittäin tyylikkäät ja parhaat, joita olen koskaan kokeillut. Materiaali ja istuvuus ovat kerrassaan upeat.