Vilkaisu Cathrine Laudrup-Dufourin vaikuttavaan ansioluetteloon kertoo, että kyseessä on yksi sukupolvensa menestyneimmistä kouluratsastajista. Tanskan edustajana korkeimmalla tasolla hän teki olympiadebyyttinsä vuonna 2016 Riossa. Tokion olympialaisissa vuonna 2021 hän sijoittui neljänneksi sekä yksilökilpailussa että osana Tanskan joukkuetta. Menestys jatkui vuoden 2022 maailmanmestaruuskilpailuissa Herningissä, jossa hän voitti joukkuekilpailussa kultaa ja yksilökilpailussa hopeaa. Vuoden 2024 Pariisin olympialaisissa Cathrine ja Mount St John Freestyle olivat viidensiä yksilökilpailussa ja auttoivat Tanskaa voittamaan joukkuekilpailussa hopeaa.

Tietoja Cathrine Laudrup-Dufourista 

• Syntynyt: 1992

• Asuinpaikka: Fredensborg, Tanska

• Edustusmaa: Tanska 🇩🇰

• Laji: kouluratsastus

• Instagram: @cathrinedufour 
  
  

Soittaessamme Cathrinelle hän on tällä hetkellä FEI:n kouluratsastuksen maailmanlistan ykkönen. Sylissään hänellä on Cathrinen ja Rasminen tytär Palma. Tyttären syntymä toukokuussa 2025 aloitti aivan uudenlaisen kappaleen tämän ratsastuksen tehokaksikon elämässä. Hymyillen sylissään nukkuvalle Palmalle Cathrine kertoo, että ensimmäiset päivät ovat olleet fantastisia mutta haastavia, tasapainoilua hevosten ja vanhemmuuden välillä. Aikaa, jolloin tukitiimin merkitys on tärkeämpi kuin koskaan. 

– Se on fantastista ja todella ihanaa, mutta myös rankkaa. Meistä on yllättävää, kuinka luonnolliselta vanhemmuus tuntuu. Toisaalta ratsastajina me molemmat Rasminen kanssa olemme tottuneet siihen, ettemme aseta itseämme etusijalle. Toisina öinä riemuitsemme, kun hän nukkuu viisi tuntia putkeen, kun taas toisina öinä hän ei nuku lainkaan. Mutta olemme erittäin onnekkaita eläessämme tällaista elämää, sillä voin käydä talleilla vapaasti. Jos yö on ollut huono, voin aloittaa hieman myöhemmin ja ratsastaa parilla hevosella, palata takaisin ja ratsastaa taas myöhemmin. Lisäksi meillä on mahtava tiimi, joka auttaa meitä hevosten kanssa. Minulla on upea kotiratsastaja, joka tuntee kaikki hevoset läpikotaisin, kaksi hevostenhoitajaa ja kaksi muuta tallityöntekijää – olemmekin todella onnellisia tästä järjestelystä, joka toimii, vaikka emme olisi itse talleilla koko aikaa. Kaikki ei ole riippuvaista minusta ja Rasminesta. Se toimii myös ilman meitä, joten jos haluamme viettää aikaa kotona Palman kanssa, se onnistuu helposti. Minulle on tärkeää viettää aikaa perheeni kanssa ja nähdä Palman kasvavan.

Cathrinen itsensä ollessa nuori hänen vanhempansa eivät olleet kiinnostuneita hevosista. Sen sijaan hänen ystävänsä houkutteli hänet paikalliseen ratsastuskouluun. Pohtiessaan lapsuuttaan hän toteaa olleensa noin 8-vuotias, kun hän todella kiinnostui ratsastuksesta. Kiinnostuksen kasvaessa myös hänen vanhempansa oppivat samalla, kun Cathrine edistyi. Lopulta, kun hänen menestyksekäs taipaleensa nuorena ratsastajana alkoi olla lopuillaan Cathrine löysi itsensä valinnan edestä. Muuttaisiko hän täysin suuntaa vai panostaisi täysillä ratsastukseen? Keskusteltuaan asiasta valmentajansa Rune Willumin kanssa, oli selvää, ettei paluuta ollut. 

”Ratsastan sen yhteyden vuoksi, joka minulla on hevosiini – ja voin sanoa sen 100-prosenttisen rehellisesti.”

– Cathrine Laudrup-Dufour

– Sanoin itselleni ja entiselle valmentajalleni, että halusin lopettaa siihen, kun en enää voisi kilpailla nuorena ratsastajana. Halusin elää normaalia nuoren tytön elämää kaupungissa. Ja hän oli aivan ällistynyt: ”Mitä?! Mistä sinä oikein puhut? Olet aivan liian lahjakas lopettaaksesi. Et ole koskaan kokeillut, joten kannattaa edes yrittää!” Se osoitti minulle, että hän todella uskoi minuun ja että minun oli kokeiltava jatkaa senioriratsastajana.

Vuonna 2015 tapahtui Cathrinen uran toinen merkittävä käännekohta, kun hän otti yhteyttä suomalaiseen legendaariseen kouluratsastajaan ja valmentajaan Kyra Kyrklundiin. Vuosikymmenten kokemuksella Kyra tuli mukaan tiimiin ja avasi Cathrinen sanojen mukaan hänelle aivan uudenlaisen kouluratsastuksen maailman. 

– Meillä oli vaikeuksia opettaa ensimmäiselle olympiahevoselleni Cassidylle piaffe ja passage – ja entinen valmentajani Rune ymmärsi, että tarvitsimme apua. Meidän täytyi rohjeta olla haavoittuvaisia ja todeta, että se oli jotain, jota emme osanneet itse selvittää. Vaati rohkeutta etenkin nelinkertaiselta Euroopan mestarilta myöntää, että hän tarvitsi apua, sillä minä luulin, että meillä oli kaikki hallinnassa. Hän myös opetti minua ajattelemaan, että aina löytyy joku, joka on kokenut saman ongelman, ja se tarkoittaa, että jos sinulla on ongelma – sataprosenttisen varmasti löytyy joku, joka voi auttaa sinua.

Puhuessaan päävalmentajastaan Kyrasta Cathrinen kasvot kirkastuvat. Hän kuvailee Kyraa osaksi perhettään ja kun he tapaavat kaksi kertaa kuukaudessa, harjoitukset ovat täynnä kovaa rakkautta. Hymyillen Cathrine kertoo harjoitusten olevan täynnä inspiraatiota ja nöyrtymistä. Kyralla on selvästikin ollut – ja on jatkossakin – suuri vaikutus Cathrinen uraan.

– Kyra ja minä pidämme samanlaisista hevosista – kuumista, eteenpäin pyrkivistä ja energisista – mikä tekee minun valmentamisestani hänelle helpompaa. Me rakastumme samanlaiseen tyyppiin. Hän auttaa minua rauhoittamaan niitä ja löytämään rentouden; hän on siinä asiantuntija. Vaikka hän on opettanut minua jo pitkän aikaa, hän saattaa silti aloittaa harjoituksen sanomalla: ”Mitä sinä oikein teet?” Rakastan sitä piirrettä hänessä, koska se pitää minut nöyränä. Minulle se tekee hänestä erityisen. Monet valmentajat voivat olla hyvin varovaisia minunlaiseni ratsastajan kanssa, eivätkä he rohkene laskea minua maanpinnalle. Mutta hän uskaltaa tehdä sen. Ihmisenä hän merkitsee minulle hyvin paljon. Hän on osa perhettä.

Koko keskustelun ajan on selvää, että Cathrinen kantava voima ei ole tuloskeskeisyys. Sen sijaan yhteys hevosiin on hänen lähestymistapansa perusta. Hän pyrkii aina olemaan parempi ratsastaja tänään kuin hän oli eilen – ajattelutapa, joka antaa motivaatiota jatkuvalle kehittymiselle ja auttaa häntä suhtautumaan nöyrästi menestykseensä.  

”Uskon, että sillä hetkellä, kun sinusta tuntuu, että 'Nyt minä olen paras eikä minulla ole enää mitään opittavaa', silloin olet mennyttä.”

– Cathrine Laudrup-Dufour

– Pyrin jatkuvasti olemaan parempi, mutta en ole tuloskeskeinen. Vaikka olenkin ykkönen juuri nyt, se ei ole vaikuttanut motivaatiooni. Se on vain lista eikä se liity mitenkään päivittäiseen ratsastukseeni. Vaikka olenkin onnistunut muutamassa kilpailussa peräkkäin ja olen rankingin ykkönen, se ei tarkoita, että olisin maailman paras ratsastaja. Minua parempia ratsastajia löytyy yhä ja tiedän, että he harjoittelevat joka päivä tullakseen entistä paremmiksi. Minusta tuntuu, että mitä enemmän opin, sitä enemmän on sellaista, mitä en tiedä. Uskon, että sillä hetkellä, kun sinusta tuntuu, että 'Nyt minä olen paras eikä minulla ole enää mitään opittavaa', silloin olet mennyttä.

Katsoessasi taaksepäin, mistä hetkestä urallasi olet kaikkein ylpein?

– Yksi urani ylpeimmistä hetkistä oli yksi tietty ratsastus Rotterdamissa vuonna 2019 Cassidyn kanssa Euroopan mestaruuskilpailuissa. Meillä oli todella haastava alku ja satoi kaatamalla. En ikinä unohda sitä hetkeä, kun sanoin hänelle yksilökilpailun erikoisohjelmassa pitkällä sivulla juuri ennen viimeistä lisättyä ravia: ”Cassidy, nyt sinun on annettava kaikkesi. Tänään on se päivä.” Menen yhä kananlihalle ajatellessani sitä hetkeä. Pikkuponi suorastaan lensi! Sinä päivänä olisin voinut pyytää häneltä mitä tahansa ja hän olisi ollut valmis tekemään sen. Sitä yhteyttä on todella vaikea selittää muille kuin hevosihmisille. Mutta kun olet kerran saanut sen yhteyden hevoseen, se on aivan ällistyttävää. Minä tekisin mitä tahansa hänen vuokseen ja hän tekisi mitä tahansa minun vuokseni. Me päädyimme yksilökilpailun pronssille, ja vaikka olen yltänyt parempiin sijoituksiin sen jälkeen, en ratsasta sijoitusten vuoksi. Ratsastan sen yhteyden vuoksi, joka minulla on hevosiini – ja voin sanoa sen 100-prosenttisen rehellisesti. Minulle se on se, mistä tässä lajissa on kyse. Sille ei voi laittaa hintalappua; se on elämänlaatua.

Vuonna 2023 Cathrine lähti Iso-Britanniaan kokeilemaan kuuluisaa hevosta Mount St John Freestyle ensimmäistä kertaa. Kymmenessä sekunnissa hän tiesi, että he olivat täydellinen pari. 

– Muistan menneeni sinne ja todenneeni: ”Hei Freestyle, aion ratsastaa sinulla, toivottavasti se on ok?” Tiesin välittömästi pitäväni hänestä ja tunsin hänen valmiutensa työskennellä, joka on hänen paras piirteensä. Hän on niin kokenut ja tietää tarkasti, mitä hän on tekemässä. Lisäksi hän muistutti minua Cassidystä. Aluksi ne näyttävät vähän kuin poneilta, mutta sitten kun ne nousevat ylös, olet vain ”Oi – ok!” Tietenkään en voi sanoa, onko hevonen seuraava maailmanmestari vai ei, mutta voin tuntea, onko kyseessä hevonen, jonka kanssa haluan työskennellä joka päivä. Ja Freestylesta minulle tuli se tunne. 

”En voi sanoa, onko hevonen seuraava maailmanmestari vai ei, mutta voin tuntea, onko kyseessä hevonen, jonka kanssa haluan työskennellä joka päivä. Ja Freestylesta minulle tuli se tunne.”

– Cathrine Laudrup-Dufour

Seuraavana vuonna he lähtivät ensimmäisiin olympialaisiinsa Pariisiin, jossa he sijoittuivat yksilökilpailun 5. sijalle – uskomaton saavutus ottaen huomioon, kuinka uusi kumppanuus oli kyseessä. Kuitenkin Cathrinelle tämä oli yksi hänen tähän mennessä kovimmista kokemuksistaan. Muisto, joka nostaa kyyneleet hänen silmiinsä.  

– Pariisin olympialaisissa oli upeaa voittaa joukkuekilpailun hopeaa, mutta sitten sijoittuminen viidenneksi finaalissa oli yksi suurimmista pettymyksistä urallani. En ole puhunut siitä missään haastatteluissa, mutta se oli todella sydäntä särkevää. Sillä tiesin, että Freestylella oli mahdollisuus kultaan, ja se oli ehkä ainoa tilaisuus, joka minulla tulee ikinä olemaan voittaa kultamitalli olympialaisissa. Muistan ajatelleeni seuraavana aamuna: ”Olen niin pahoillani, että me emme pystyneet tähän yhdessä.” Tunnen sen yhä. En oman pettymykseni vuoksi, vaan Freestylen. Hän ansaitsi mitallin – minä en vain osannut ohjata häntä.

Äkkiä Cathrine pyyhkii kyyneleet pois ja hymyilee jälleen.

– Mutta sitten näet nuo pienet kädet ja kaikki on hyvin, eikö vain?, hän sanoo nyökäten kohti Palmaa, joka nukkuu rauhallisesti hänen sylissään.

Tulo kotiin Pariisin olympialaisten jälkeen turvasatamaan Rasminen luokse oli juuri sitä, mitä Cathrine tarvitsi palautuakseen. Lopulta hän palasi entistä motivoituneempana. Tämän kirjoittamisen aikoihin hän valmistelee Freestyleä ja itseään Euroopan mestaruuskilpailuihin Ranskan Crozet'ssa. 

– Kotiinpaluu auttaa minua aina. Rasminesta erossa olo jäytää minua hieman – se on minulle todella rankkaa. Mutta omissa tiloissani oleminen auttaa minua löytämään motivaation. Minusta on ihanaa olla omalla tallillani, omalla sisä- ja ulkoareenalla – se tuo iloa elämääni.

Koska tulossa on Euroopan mestaruuskilpailut, suunnittelemme koko kauden niiden ympärille voidaksemme varmistaa, että Freestyle saa riittävästi taukoja kilpailujen väliin säilyttääkseen motivaationsa. Hänen ympärilleen on rakennettu myös täysi aikataulu aina eläinlääkärin tarkastuksista kengitykseen – jotta kaikki on varmasti täydellisesti kunnossa kilpailussa. Mutta muuten kyse on lähinnä päivittäisestä harjoittelusta ja siitä, että pidämme hänet kunnossa ja iloisena, jotta voimme toivottavasti nauttia kauden kohokohdasta, kun sen aika tulee. Pyrimme pitämään kaiken mahdollisimman normaalina, koska aina jos kokeilet jotain uutta, muutat jotain – ja juuri nyt me olemme todella tyytyväisiä siihen, mitä hän tekee normaalisti.

Lopuksi, miltä sinusta tuntuu ryhtyä MD-urheilijaksi? 

– Olen todella innoissani yhteistyöstä. Minusta on myös ihanaa, että me molemmat Rasminen kanssa olemme Maya Delorezin tiimissä – meistä tulee vahvempia aina, kun teemme jotain yhdessä. Maya Delorez on inspiroinut minua jo jonkin aikaa, sillä meidän tiimimme on samanlainen. Nuori, mukautuva ja kiinnostunut kehittymään kaiken aikaa. Te haluatte tehdä aina parempia tuotteita, me haluamme kehittää itseämme ja hevosiamme. 

Mitkä ovat suosikkituotteesi?

– Rakastan Compression Breeches -ratsastushousuja, ne ovat suosikkini mallistosta. Ne ovat todella mukavat, mikä on ehdoton vaatimus, kun käytät ratsastushousuja 12–15 tuntia päivässä. Niiden on istuttava kuin toinen iho. Muita suosikkejani ovat paidat, erityisesti puolivetoketjulliset ja t-paidat.